Globaalin kysynnän ja tarjonnan kasvu on heikkoa, ja PVC:n vientikaupan riski kasvaa. Globaalin kysynnän ja tarjonnan kasvu on heikkoa, ja PVC:n vientikaupan riski kasvaa.

Maailmanlaajuisten kaupan kitkatekijöiden ja esteiden kasvun myötä PVC-tuotteet kohtaavat polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden, tullien ja poliittisten standardien rajoituksia ulkomaisilla markkinoilla sekä maantieteellisten konfliktien aiheuttamien toimituskustannusten vaihteluiden vaikutuksia.

Kotimaisen PVC:n tarjonnan kasvun ylläpitämiseksi, asuntomarkkinoiden heikko hidastuminen vaikuttaa kysyntään, PVC:n kotimaisen omavaraisuuden aste nousi 109 prosenttiin, ulkomaankaupan viennistä tuli tärkein tapa käsitellä kotimaista tarjontapainetta, ja maailmanlaajuinen alueellinen tarjonnan ja kysynnän epätasapaino, vientimahdollisuudet ovat paremmat, mutta kaupan esteiden lisääntyessä markkinat kohtaavat haasteita.

Tilastot osoittavat, että vuosina 2018–2023 kotimainen PVC:n tuotanto jatkoi tasaista kasvuaan 19,02 miljoonasta tonnista vuonna 2018 22,83 miljoonaan tonniin vuonna 2023, mutta kotimarkkinoiden kulutus ei kasvanut samanaikaisesti. Kulutus vuosina 2018–2020 on kasvukausi, mutta se alkoi laskea vuoteen 2023 mennessä vuonna 2021. Kotimaisen kysynnän ja tarjonnan välinen tiukka tasapaino muuttuu ylitarjonnaksi.

Kotimaisesta omavaraisuusasteesta voidaan myös nähdä, että kotimainen omavaraisuusaste pysyy noin 98–99 prosentissa ennen vuotta 2020, mutta omavaraisuusaste nousee yli 106 prosenttiin vuoden 2021 jälkeen, ja PVC:n tarjontapaine on suurempi kuin kotimainen kysyntä.

PVC:n kotimainen ylitarjonta on kääntynyt nopeasti negatiivisesta positiiviseksi vuodesta 2021 lähtien, ja mittakaava on yli 1,35 miljoonaa tonnia, vientimarkkinariippuvuuden näkökulmasta vuoden 2021 jälkeen 2–3 prosenttiyksiköstä 8–11 prosenttiyksikköön.

Kuten tiedot osoittavat, kotimainen PVC kohtaa ristiriitaisen tilanteen hidastuvan tarjonnan ja hidastuvan kysynnän vuoksi, mikä edistää ulkomaisten vientimarkkinoiden kasvutrendiä.

Vientimaiden ja -alueiden näkökulmasta Kiinan PVC:tä viedään pääasiassa Intiaan, Kaakkois-Aasiaan, Keski-Aasiaan ja muihin maihin ja alueille. Näistä Intia on Kiinan suurin vientikohde, jota seuraavat Vietnam ja Uzbekistan, ja kysyntä kasvaa myös nopeasti. Sen jalostusta käytetään pääasiassa putki-, kalvo-, lanka- ja kaapeliteollisuudessa. Lisäksi Japanista, Etelä-Amerikasta ja muilta alueilta tuotua PVC:tä käytetään pääasiassa rakennus-, auto- ja muilla teollisuudenaloilla.

Vientitavararakenteen näkökulmasta Kiinan PVC-vienti perustuu pääasiassa alkutuotteisiin, kuten PVC-hiukkasiin, PVC-jauheeseen, PVC-tahnahartsiin jne., joiden osuus on yli 60 % kokonaisviennistä. Seuraavaksi tärkeimmät ovat erilaiset synteettiset PVC-alkutuotteiden, kuten PVC-lattiamateriaalien, PVC-putkien, PVC-levyjen ja PVC-kalvojen, osuus on noin 40 % kokonaisviennistä.

Maailmanlaajuisten kaupan kitkatekijöiden ja esteiden kasvun myötä PVC-tuotteet kohtaavat ulkomaisten markkinoiden polkumyynti-, tulli- ja poliittisten standardien rajoituksia sekä maantieteellisten konfliktien aiheuttamia toimituskustannusten vaihteluita. Intia ehdotti vuoden 2024 alussa tuodun PVC:n polkumyyntitutkimuksia. Viranomaisten nykyisen alustavan käsityksen mukaan tutkimukset eivät ole vielä päättyneet. Asiaa koskevien polkumyyntitullien sääntöjen mukaan tutkimuksen odotetaan tulevan voimaan vuoden 2025 1–3 neljänneksellä. Huhujen mukaan tutkimuksen voimaantulo joulukuussa 2024 ei ole vielä vahvistettu. Riippumatta siitä, onko tutkimuksen voimaantulopäivä tai veroaste korkea vai matala, sillä on kielteinen vaikutus Kiinan PVC-vientiin.

Ulkomaiset sijoittajat ovat huolissaan Intian polkumyyntitullien täytäntöönpanosta, mikä johtaa kiinalaisen PVC:n kysynnän vähenemiseen Intian markkinoilla lähellä purkamisjaksoa ennen hankintojen kiertämistä tai vähentämistä, mikä vaikuttaa kokonaisvientiin. BIS-sertifiointipolitiikkaa jatkettiin elokuussa, ja nykytilanteen ja sertifioinnin edistymisen perusteella ei ole poissuljettua, että jatkeen täytäntöönpano jatkuu joulukuun lopussa. Jos Intian BIS-sertifiointipolitiikkaa ei jatketa, sillä on suora kielteinen vaikutus Kiinan PVC-vientiin. Tämä edellyttää kiinalaisilta viejiltä Intian BIS-sertifiointistandardien täyttämistä, muuten ne eivät pääse Intian markkinoille. Koska suurin osa kotimaisesta PVC-viennistä noteerataan FOB-menetelmällä (FOB), toimituskustannusten nousu on nostanut Kiinan PVC-viennin kustannuksia, mikä on heikentänyt Kiinan PVC:n hintaetua kansainvälisillä markkinoilla.

Näytteiden vientitilausten määrä laski, ja vientitilaukset pysyvät heikkoina, mikä rajoittaa entisestään PVC:n vientimäärää Kiinassa. Lisäksi Yhdysvalloilla on mahdollisuus asettaa tulleja Kiinan viennille, minkä odotetaan heikentävän PVC:hen liittyvien tuotteiden, kuten päällystysmateriaalien, profiilien, levyjen, lelujen, huonekalujen, kodinkoneiden ja muiden alojen, kysyntää, eikä konkreettista vaikutusta ole vielä toteutettu. Siksi riskien hallitsemiseksi on suositeltavaa, että kotimaiset viejät luovat monipuoliset markkinat, vähentävät riippuvuuttaan sisämarkkinoista ja tutkivat enemmän kansainvälisiä markkinoita; parantaakseen tuotteiden laatua.