Kiinalaiset yritykset ovat kokeneet useita keskeisiä vaiheita globalisaatioprosessissa: vuosina 2001–2010, WTO:hon liittymisen myötä, kiinalaiset yritykset avasivat uuden luvun kansainvälistymisessään; vuosina 2011–2018 kiinalaiset yritykset kiihdyttivät kansainvälistymistään fuusioiden ja yritysostojen avulla; vuosina 2019–2021 internet-yritykset alkavat rakentaa verkostoja maailmanlaajuisesti. Vuosina 2022–2023 pk-yritykset alkavat käyttää internetiä laajentuakseen kansainvälisille markkinoille. Vuoteen 2024 mennessä globalisaatiosta on tullut trendi kiinalaisille yrityksille. Tässä prosessissa kiinalaisten yritysten kansainvälistymisstrategia on muuttunut yksinkertaisesta tuoteviennistä kokonaisvaltaiseksi kokonaisuudeksi, joka sisältää palveluviennin ja ulkomaisen tuotantokapasiteetin rakentamisen.
Kiinalaisten yritysten kansainvälistymisstrategia on muuttunut yhden tuotteen tuotannosta monipuoliseen globaaliin asetteluun. Alueellisen valikoiman osalta Kaakkois-Aasia on herättänyt monien perinteisten teollisuudenalojen sekä kulttuuri- ja viihdeyritysten huomion nopean talouskasvunsa ja nuoren väestörakenteensa ansiosta. Lähi-idästä on korkean kehitystasonsa ja etuuskohtelupolitiikkansa ansiosta tullut tärkeä kohde kiinalaisen teknologian ja tuotantokapasiteetin viennille. Kypsyytensä ansiosta Euroopan markkinat ovat houkutelleet paljon investointeja Kiinan uuteen energiateollisuuteen kahden päästrategian kautta; Vaikka Afrikan markkinat ovat vielä lapsenkengissään, niiden nopea kehitysvauhti houkuttelee investointeja myös esimerkiksi infrastruktuuriin.
Rajat ylittävien fuusioiden ja yritysostojen heikko tuotto: emoyhtiön ulkomaisten liiketoimintojen voittoja on vaikea saavuttaa kotimaisen tai toimialan keskiarvon tasolla. Osaajapula: Epäselvä positionointi vaikeuttaa rekrytointia, paikallisen henkilöstön hallinta haastavaa ja kulttuurierot vaikeuttavat viestintää. Lakien noudattaminen ja oikeudellinen riski: Verotarkastukset, ympäristövaatimusten noudattaminen, työoikeuksien suojelu ja markkinoillepääsy. Kenttätoimintakokemuksen puute ja kulttuuriseen integraatioon liittyvät ongelmat: ulkomaisten tehtaiden rakentaminen usein ylittyy ja viivästyy.
Selkeä strateginen asemointi ja markkinoille tulon strategia: Määritä markkinoiden prioriteetit, kehitä tieteellinen markkinoille tulon strategia ja tiekartta. Vaatimustenmukaisuus sekä riskien ehkäisy- ja hallintakyky: Varmista tuotteen, toiminnan ja pääoman vaatimustenmukaisuus, ennakoi ja käsittele poliittisia, taloudellisia ja muita mahdollisia riskejä. Vahva tuote- ja brändivahvuus: Kehitä tuotteita, jotka vastaavat paikallisia tarpeita, innovoi ja rakenna erottuva brändikuva sekä paranna brändin tunnettuutta. Paikallinen osaamisen hallintakyky ja organisaatiotuki: Optimoi osaamisen sijoittelu, laadi paikallinen osaamisstrategia ja rakenna tehokas johtamis- ja valvontajärjestelmä. Paikallisen ekosysteemin integrointi ja mobilisointi: Integrointi paikalliseen kulttuuriin, yhteistyö teollisuusketjukumppaneiden kanssa toimitusketjun lokalisoimiseksi.
Vaikka kiinalaiset muoviyritykset kohtaavatkin haasteita merelle menemisessä, ne voivat ratsastaa globaalien markkinoiden aalloilla, kunhan ne suunnittelevat ja ovat täysin valmistautuneita. Lyhyen aikavälin nopeiden voittojen ja pitkän aikavälin kehityksen tiellä pysymällä avoimella mielellä ja ketterästi toimimalla sekä jatkuvasti mukauttamalla strategiaa, saavuttaakseen merelle menemisen tavoitteen ja laajentaakseen kansainvälisiä markkinoita.
Julkaisun aika: 13.12.2024